en mä paljoa ajattele. uimahyppyjä ja kööpenhaminaa. puhutaanko kansainvälisestä rahastorakenteesta. sun pitäis tehdä se. mä teeskentelen. szymborska kiinnostaa mua enemmän. että miten nobelisti oli niin hempeä. tai juuri siksi. "hän makaa miehen kanssa kuin olisi kuka muu tahansa, ainut maailmassa." ja sit sen naama on tommonen, poissaolevan haaveileva hymy pokkarin kannessa. mä tiedän et sä haluat et mä kirjotan susta. joinain päivinä mä voisin vaan olla, silleen et mä en oikeestaan olis täällä, olisin hiljaa vaan. vieraita tulee ja menee mut ne ei koskaan lopu, mä en saa rauhaa näiltä olemisen ääniltä. kaikki kahisee ja todellisuus kahisee sen kanssa. väännän rautalangasta mut se katkeaa aina.
jos kukaan on koskaan ymmärtänyt mitään mun täytyy olla väärässä paikassa.
horoskooppi käski pyytää anteeksi mut oon mielummin lapsellinen.
sitä mahdollisuutta ei kaikille suoda, mut mä en voi kantaa ees itseeni.
en mä paljoa ajattele. jos mun pitäis olla valona yössä kaikki menis hukkaan.