päivä kuukaudessa

kuinka kirkastan tämän äänen
kämmenelläsi painat
minut olevaan
 



        

terapiarunoutta, tästä ei tarvitse välittää

hei sinä
hymysi räjäyttää taivaanrannan
sydän kuin varpusella

jalan alle käärmeen nahat

hki

tuli vihreys ja koivut
silmuilla kaipuu
samaan paikkaan
samoja peltikattoja hipovat
samat pilvet mustelmaiset polvet kohti
porttikongia vasten minä
myönnyn

hän

hän, joka kuuntelee listahittejä
tanssii tanssii tanssii itsekseen

hän, josta j. karjalainen kirjoitti
mutta ei saa toivomaan
pelkäämään korkeintaan
että taivas on juuri niin korkea
ja meri juuri niin syvä

0

mitä sanon,
ja ennen kaikkea,
mitä olen sanomatta.
olet hiljainen hetki tässä alennusmyynnissä.

I

koskettelen sinua varoen
on vaikeaa lähestyä miestä,
joka ei vielä tiedä
kuinka paljon hän sinusta haluaa.

II

aaveet olen laskenut sinun varaasi
olettanut kovin usein
kovin monta tunnetta.
kaikki pyyntöni,
(rypistyn jalkojen juureen, olisit minun olisit edes kerran, eikö ole mahdollista jättää rehellisyys muiden huoleksi, emmekö me voisi olla edes -)
tyhjien seinien tilalla sinä seisot kuin taulu
jonka tekijä ei tiennyt, minkä karnevaalin kanvaasille synnytti.

kyllä kyllä, meillä on aikaa
pappi siunaa englannissa elektroniikkaa
luojalle kiitos siitä
että voimme kirjoittaa hänestä
pienin alkukirjaimin

kyllä kyllä, minä odotan huomisen hyminöitä
kuinka suloisesti nyrpistät nenääsi
haukotukseen
ja kuinka se tarttuu minuun
kuinka tartun sinuun

kyllä kyllä, et pelkää singulariteettia
mutta minä en tahdo kuolla venymiseen
minulla on parempia suunnitelmia
raajojen levittämiseen

kyllä kyllä
minä rakastuisin sinuun
jos muistaisin miten se tapahtuu

kyllä kyllä
on kaikki mitä uskallan sanoa
vähän nyökyttää päätäni
kyllä kyllä
tässä on hyvä
kun olen ja olet
hartain ottein

kyllä kyllä

hitaasti päivää