ei pelko eikä vaan

täällä sitä
juodaan lasinsiruja täällä sitä
hengitetään fosforia höngitään sitten
kirkasta ilmaa
kuinka kuvittelit etten
kuvittelitko
etten
näkisi kuinka hän sinusta
sanatta heijastuu
välimatkojen välit ja ajat ja lentoja jonnekin
josta ei halua palata
ja silti tulee takaisin jalkojen kosketus kotimaata
sinä olet kaunis
en sitä
ääneen
kylkesi välit nukut kuin lapsi minuun
harsoa ja hengitä syvään
meidän
ei ole
meidän
sinä ja minä ja

katselen pöydän kulmaa tylppänä
ei tällä ikävällä ole väliä
paitsi pelko
ja mitä pelkää ellei

narut vasten kättä jos sidot minut saat
hetken
persoonan rikkonaiset rajat menetät kaiken mikä
minussa
on elävää
ja mitä jää minulle kun
polly jean lakkaa laulunsa

pelko ei pidä väliä
piano ei soi soittajatta
käsi itsekseen yksin
keskimäärin välitän
en tiedä sen jälkeen

tämä kun
yksin tunteja
jää

runopsykoosi

voimakkaan huminan keskiö
aktiviteetti eli A
en saa itseäni enkeliksi
ich will nicht ein engel sein vai oliko
viiden vuoden saksan opinnot yhtä paskan kanssa, Saksa yhtä paskan kanssa ja maailma haluan nostaa kuolleet haudoistaan Hank ja Jack ja Allen ja Laine ja Haavikko haluan heidän luokseen kuolleen miehen kosketus jos on edellinen elämä olen varmasti hengetön jo maaninen kirjoittaminen ei tue psyykettä mutta tupakan lähentelevä tulipää tekee minusta niin henkevän ja kun kosket niskaani on kuin jokin osuisi kohdalleen Aristoteles oli väärässä ei tällaisia hetkiä voi määrittää rytmillä eikä todella voi olla pelkäämättä uudelleensyntymää kun ajatus ei pysy ja pelkäät sekoamista sinun tulee raottaa huulesi ja hengittää syvään lauantain valo