the end of an era

mä mietin tämän asian
tuopin hämärtämien muistikuvien perusteella
jonku vuoden takaa silleen
että keltä sä kysyt "saako suhun koskea"
mahtuuko se vielä sun syliin
kun sä tunnet paisuvas etkä tiedä
haluatko tehdä sille asialle mitään
keltä sä kysyt "rakastatko mua vielä
kun kusen sun sänkyyn tai kun oon vanha
ja teen sen uudestaan"
kysytkö sä siltä joka tuli
kun sä sitä vähiten halusit
vai siltä joka on oottanu sua vuosia
tietämättä sitä itsekään
jonku matkan päässä sade hakkaa lehtiä,
sen kuulee tänne
näppäimistön rapsutus samankaltainen
kun yritän sanoa tai ainakin kirjoittaa
että en mä
tarkoitan ikuisesti
nämä on niitä asioita joita ei koskaan
pidä mennä sanomaan
niiden edessä
joita kaipaa vieläkin

kävin keikalla,
kaksi iltaa peräkkäin,
tornio ja oulu.
oli hauskaa.
kiitos kaikille.

hermoaaveet pt. I

saari on sellainen
että lämpö jää
makaamaan
tätä samaa maisemaa katsonut
vuosia aiemmin
ja se väreilee
se väreilee
väreilee iholla niin ettei saata liikahtaa

minuus pysynyt tässä
kaikki nämä vuodet

että on valtio
mitä sille sanotaan
hyvää päivää bon jour
kuinka arvonlisäveronne voi
kun teidät on todettu
arvottomaksi?

hautausmaa

rautalyhtyjen symboliikka,
raakuuden suhteellisuus -
länsimais-materialistinen kurjuus
ei ole kurjuutta missään muualla.
eksistentialistinen kriisi ei tunne
nälänhätää, ei pakkoavioliiton
elämänsivallusta.

nivankylä, ivan kylä

I

viskiä ilta-auringossa
my heart beats like a drum
la-la
la-la
on niin pohjoista että verenimijästä
tulee ystävä
koivut roikkuu ylöspäin
niillä on jotain asiaa
ruostepaljussa kasvaa lapsia
kun olen tarpeeksi humaltunut
se ei aiheuta harmillisia
häpeän tunteita
horsmat huojuu pottupeltoa
eilen olin postinkantajaa vastassa
silkkisessä aamutakissa
se ajoi ohi eikä
katsonut perään

II

ne sanoo, että maailma on pallo
minä, että pallit, täyden sinervät
joita jahtaa monesta miehestä
tulisit minuun
tulisit tyhjäksi
oltaisiin yhtä
olossa
paksu tupakansavu tulee ylle monella tapaa
lasissa auringon kilo
siivu skotlannissa tislattua
ajatusten kultaa