kun kävelee rumissa kengissä ymmärtää
että ne ovat jonkun muun.
patterin kohina likistää päätä
puristaa muttei kohtele kaltoin
katson televisiosta lihavia ihmisiä kuntoilemassa
juon olutta ja halveeraan
kun jollakin on tahto
parempaan.
--
jokaisen baarin vessassa on runo
jonka unohdan.
jaamme saman hulluuden,
minä ja sinä,
ratsastamme punaista virtaa
emmekä koskaan
koskaan
kykene mihinkään.
--
unessa minä
rakastelin miestä joka
rakasteli toista joka
laittoi päälleen mekon ja viilteli vatsaani
lapsuutensa kotitalossa
me olimme helliä,
olimme sopineet
mutta minua ja häntä,
meitä pelotti terän välke
--
joka haluaa oman elämänsä bukowskiksi
tai mikäs tää ny fanteksi, john, ei dan
täytyy hyväksyä
että aika usein taide haisee
pierulle
valkosipulille
ja vanhalle viinalle
eikä se koskaan lähde sinusta pois.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti