jotain olen aina hakenut
jotain mikä tuntuisi
ei unohtuisi
antaisi anteeksi ja
periksi
jotain mistä olisi seinäksi
lyödä nyrkkiään
täällä huoneet ovat tummia
ja pölyisiä
jatkuva menettämisen pelko
estää elämisen ja
ennen kaikkea
kuolemisen
itsensä rikkomisesta tulee olo kuin
olisi lapsena tiputtanut lasisen joulukoristeen
jos jostain löytyy valo
ja tarkoitus taas,
on katkaisija
jota napsutella ihan vaan huvikseen vittuillessaan
koska pystyy
tekemään olemassaolosta discon jossa tartutaan
irtoaviin käsiin
aina irti ja
aina poissa
--
eikä sitä tilkettä löydy vieläkään
ei panot ei viina ei pilvi ei
edes runous ei mikään
täytä tai
edes helpota
--
hiljaisuus herättää keskellä yötä
se on eläin se on
harmaa ja vaativa
silmäkulmassa vaaniva hainen kala
tulossa lunastamaan omansa
--
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
En tiedä onko tässä yksi vai kolme runoa, mutta tuo viimeinen (säkeistö) sopisi ensimmäisen (runon) alkuun. Siinähän se olisi, valmista tavaraa.
Lähetä kommentti