I
siellä hassuttelevat ne kaipaavat pienet sielut
leikkisät mustissaan
II
en minä paljoa kaipaa minä
vain tahtoisin kerrankin
tuntea elämän
III
me istumme täällä valuen viruen riipien kohti
mitä koskaan emme sano että olemme
yksin olemme ymmärtäneet niin väärin olemme
luulleet tietoa painavaksi kuin
vanhat kirjat
iv
eikä häpeä ole kuin tarvetta hyväksynnälle ei se
taivu tahtoon se tavoittaa tarkoittaa
V
painoni lasken sinuun olet läsnä
lannetta alus minä seilaan enkä enää eksy
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti