laventelia ja puuterilunta

ajattelen laventelia ja puuterilunta, ajattelen 37 celsiuksen lämpöä
ajattelen suutani ja alavatsaa
kahvinpuruja ja peilikuvaa
käsiä joita ei
tarvitse pyytää tarttumaan.

ajattelen aika-avaruusjatkumoa
ajattelen deja-vúita ja uudelleensyntymää
ulottuvuuksia lonkkaluiden
välissä syksyn
kaartuvaa kaotiikkaa

ajattelen kasvotonta unta, selkärangan sointukulkuja
ajattelen kylmenneitä jalkoja, käpertyneet
lehdet ja menneisyys
tulee tähän hetkeen;
ajattelen ihon tuntua
siemennesteen ph-arvoa
korvalehden makua
irronneita hiuksia
ajattelen

sinun olkapääsi valkeaa