aamulla kun
avaan ikkunan ja
sytytän tupakan ja
katselen kauppakorkeakouluopiskelijoiden
parveilua kuusi kerrosta alempana
istahdan alas paljain persein
matolle jolle on kaadettu
niin paljon viiniä
että se käy melkein kipeää.
et tahdo että rakastun sinuun
pelkäät niin käyvän
ja minä toisinpäin
tahdon rakastua sinuun mutta
en usko että
niin kävisi
eilen kaadoin punaviiniä
lakanoille, eilen vielä
uskoin kaiken menevän
hyvin.
aamulla kun avaan ikkunan
ja sinä olet hereillä muttet
oikeastaan reagoi
käännät kylkeä, jätät minut
katsomaan selkääsi
minähän katson
katson selkääsi ja ikkunaa ja
syksynsinistä taivasta
kun se pyyhkäisee yli:
että aika on rosoinen ympyrä
lihassa
askeleet iholla
kuin haamut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti