minä rakastan sinua

olet tanssi
katsot vikojani kuin ne kuuluisivat
joka ikinen aamu
nukkuessasi olet irti, kaunis
tähtisumua poskipäillä
luomilla  
kohti nenää kurovat
käpristät varpaitasi

hengitän sinusta sinuun

heilalle toinen

ehket koskaan ole minun
suru kämmenissä
kyljessä kaikuu kaikuu

kupru kämmentä
kämmentä kaiut
käsi katsontakuppina minä
itseni kuvatusta katson

ensimmäinen heilalle

kuinka otat
kosket
ole minun minun minun
ja
elämä sinussa omasi kuin
täydet vaahtopäät lasikuitua vasten
vyölenkkiä vasten sitä
mitä olen
ja kuka
jää

kerii itsensä uneen
nyrjähtää
kuparinkehräinen mies

vittulan kevät ja pillulan ovet (work in progress)

armaani on maitovasikka, vilukissa

eläin itsessään

sen seitsemästi syntynyt sinilmäinen

hän, jonka aamuisin soisi minuun pyrähtävän

mutta rakkaani ei koskaan ole mun

back in the saddle!

oon keikalla PÄIN MÄNTYÄ-festareilla lauantaina 29.8., lisätietoja TÄÄLTÄ.
siellä on kaikkea muutakin siistiä, mutta
runohetki kello 14:00 alkaen Pub Mäntyä vastapäätä olevalla lippakiskalla, mukana menossa
Susinukke Kosola, jonka seuraava kokoelma tulee Sammakolta ulos kai keväällä tai ens syksynä.

luen nyyhkistä, sori jo etukäteen.

1252.6

älä turhaan vastusta

iloa kaikki.