olen kaivannut kalvakkaa ihoa
olen saanut sen
sade valuu pitkin nummea,
minä olen saanut
mitä olen kaivannut
nähnyt ihon kuoriutuvan tarpeistaan
tulevan kohti puhtain mielin
kun siteeraan itseäni ja kauko röyhkä laulaa juhlista
joissa tanssittiin neljäkymmentä vuotta sitten.
nyt suojatie liikkuu minne sattuu,
minä rakastan sinua
peltikatot heijastavat auringon tulta silmään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Vaikka olet tunnettu feministi, oletko ajatellut miten nuori poika voi tulkita tekstin ja miten ajattelet tämän tekstinäytteen paljastavan nuoresta pojasta?
Koskaan ei ole liian myöhäistä sanoa, että rakastaa toista ihmistä enemmän kuin itseään.
Voisit myös päivittää Blogspotia.
päivittäisin, jos kirjottaisin. olen muusaton ja onnellinen, sanat eivät tässä tilassa suostu tulemaan. tunnen tästä syyllisyyttä.
juuri äsken kissa yritti kusta vanhojen, mennyttä keikkaa varten printattujen runojen päälle. en tiedä, pitäisikö tämä ottaa henkilökohtaisesti.
täytyy myös todeta, etten yleensä tulkitse runojani toisten silmin, ellen sitten "paskaa/ei paskaa"-asteikolla, enkä tiennyt olevani tunnettu feministi. näin nopeasti ajateltuna nuori poika saattaisi pitää runon rakastettuna lihallisena objektina tahi käyttötavarana runon kertojaminälle.
Lähetä kommentti