keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

hupaisasti nokkela yritys olla hupaisasti nokkela

I

jos on jotain muistettava,
niin kivun määreet.
kuinka paljon kukin sinuun sattui,
ja koska, kuinka sattui,
että sattuikaan sattumaan.
kuinka lähellä toisiaan sattumat
(toistaessani itseäni kuvittelen
karaktäärini nokkelanpuoleiseksi.
todellisuudessa minun on vaikea hahmottaa
pilkun paikkaa, yhdyssanoja muodostelen
mieleni mukaan, koen sen olevan
runoilijan oikeus
mikäli mitään oikeutta kenelläkään
itseään on runoilijaksi sanoa).
pöydällä nähtävissä ssri-liuska,
yes sir, olen buugi edelleen,
mutta tällä iällä ei pitäisi
tanssia ihan joka yö.
napit pingollaan jokaisissa housuissa,
paidoista turha edes puhua,
montaasinkaltainen käsitys
kevät on uusi syksy
ja molempina masentaa.

II

lapsina pojat hyppivät lätäköissä,
nyt samat jätkät hyppivät katoilta
kurahanskana kivetykseen.

Ei kommentteja: