I
valtava onni tulla tällaiseksi
ja vielä pullo yrttiviinaa keittiössä
II
nämä eivät tule ääneen
eikä muisto siitä kun ala-asteen ruokalaan kävellessä
näen ilmoituksen taitoluistelukoulusta
vaaleanpunaisen villapaidan muovikoristeet kuin mustalaisen hameesta
minä näen itseni jäällä yksin ja on pimeää
enkä ole enää niin paksu että terveydenhoitaja käskee laihduttamaan
ei se tiedä että syön äidittömän lapsen surua, eihän se tiedä
ja heti pyörähdän kun en kompastu luistimen terään
tietämättä kuinka tulen menettämään etuhampaani kymmenen vuotta myöhemmin
hetki menee ohi ja ruokalassa kalapuikkoja
saa ottaa niin paljon kuin lystää
III
pitää katsoa tuulen mukaan
minne puhaltaa savun
IV eli intertekstuaalis-narsistinen muistelma
rystysissä iho kipeää koskea
ihmistä kokonaan siinä
ja tulee uni ja muutama päivä leikkiä
sillanjuuren kantajaa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti