tiistai 24. helmikuuta 2009

kuten olen, miten, pullojen ympäröimä taas,
tänään olen maannut sohvalla jolla panit minua
tänään olen juonut kupista josta saatoit juoda
tänään olen sinulla ympäröity
en ole pyytänyt mitään
enkä mitään näistä tiloista halua omakseni.
kun on nähnyt ihmisen kodin,
on nähnyt ihmisen totuuden,
hän ympäröi itsensä sillä, mihin uskoo
ja sinä uskot, ettei mikään ole sinun.

olet nähnyt minun nukkuvan ennen ja jälkeen meidän
olet nähnyt paljon, mutta oletko katsonut.
minuun tulee välillä sellainen väri
jolle ei ole nimeä vielä
mutta se on suru
josta rokkitähdet laulavat kappaleissa
joita soittaa toistolla jonain yönä kun kaikki on niin yksinäistä

luulitko etten muista tätä kaikkea vielä
niin paljon sanomatta.

Ei kommentteja: