terminaalissa lapset pyörittelevät päitään
eivät tiedä minne menevät
piruparat vievät potkivat, itkevät, pakokauhuiset pienet ihmiset mikkihiirien kanssa leikkimään
tax free ei ole kaikille veroton
punaisilla kynsillä olen saanut enemmän olutta
kuin rahoillani olisin voinut ostaa
menettänyt niin monta elämäni miestä ettei mikään meri
ole tarpeeksi kaukana rannasta
horjahtaen nojaan lähimpään kullinkantajaan
seison kahdella jalalla vieläkin
tämä on ruotsi
kävelin neljä kilometriä nähdäkseni autoitetun ostosalueen
kukkia ja huonekaluja kyllä saa ostaa
mutta kapakkaan ei löydä
ja juuri kun luulet nähneesi kaiken
kävelee vastaan 10-vuotias tyttö legginseissä
päällään paita joka ei peitä persettä
itseään ei voi paeta
mutta siltä viksängissä tuntuu
kun laukkuni hajosi
svea mamman syliin paennut lentoinsinööri kantoi sitä puolestani
ei aikoinut lentää yhteenkään torniin
minua on syytetty monesta
mutta eniten minua harmittaa
tammitynnyrissä kymmenen kuukautta kypsytetty malbec
jota en juonut
ja lopulta
kun sanat tulevat
ne tulevat eivätkä kysele istutko mukavasti
eivät pyydä anteeksi
röyhkeät perkeleet tekevät puolestasi sen
mistä äitisi sinua varoitti
perjantai, 28. tammikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

0 kommenttia:
Lähetä kommentti